Bio- ja kiertotalous – ekologista kestävyyttä ja taloudellista hyötyä

Puu on suomalaisen biotalouden perusta. Se on uusiutuva ja monipuolisesti jalostuskelpoinen raaka-aine, jota kasvaa metsissämme vuodessa yli sata miljoonaa kuutiometriä. 2020-luvulla puulla ja sen jalosteilla voidaan korvata ilmastonmuutosta haitallisesti vauhdittavia tuotteita ja polttoaineita yhä monipuolisemmin. Puun kysyntä ja käyttö sekä maatalouden laajenemisesta johtuva metsäkato lisääntyvät globaalisti1, minkä vuoksi niin Suomessa kuin maailmalla käydään tiivistä keskustelua metsien kestävästä käytöstä ihmiselle elintärkeiden hiilinielujen ja hiilivarastojen varjelemiseksi.

Ympäristön kannalta puuta jalostettaessa on järkevää maksimoida sivuvirtojen hyödyntäminen ja minimoida jätevesi- ja ilmanpäästöt. Oikeilla teknologioilla sivuvirrat voidaan jalostaa kestäviksi tuotteiksi tai hyödyntää energiantuotannossa. Katso lisää!

Bio- ja kiertotalous  

Biotaloudessa käytetään uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen.2 Biotalous voidaan määritellä koostuvan kestävästä ruoantuotannosta (keltaisesta biotaloudesta), vesiekosysteemien- ja palvelujen kestävästä hyödyntämisestä (sinisestä biotaloudesta), bioenergiasta ja metsien hyödyntämisestä (vihreästä biotaloudesta)3.

Uusiutuvista raaka-aineistakaan, kuten puusta, valmistetut tuotteet eivät ole ongelmattomia ilmaston kannalta, jos niiden kulutus on kestämätöntä. Kiertotalous vastaa kestävään kulutukseen pidentämällä tuotteiden elinkaarta kierrättämällä tuotteita ja uusiokäyttämällä materiaalia, sekä muutenkin luomalla moderneja kestäviä kulutusmalleja. Metsäsektorilla kiertotalouden periaatteet ovat olleet käytössä jo pitkän aikaa. Sektori hyödyntää puuta tehokkaasti ja ketjun eri toimijat tekevät yhteistyötä esimerkiksi materiaalivirtojen hyödyntämisessä, jolloin toiselle arvoton sivuvirta voi päätyä toisen arvokkaaksi raaka-aineeksi.

Puu on tehty ilmakehän hiilidioksidista

Kiertobiotalouden mittavin kierto on kuitenkin maapallon hiilikierto, jonka keskeiset prosessit ovat ilmakehän hiilidioksidin sitoutuminen kasvikuntaan, erityisesti metsien puihin niiden kasvaessa, sekä saman hiilidioksidin vapautuminen takaisin ilmakehään puun lahotessa luonnossa tai kun puu tai siitä valmistettu tuote tai tuotannon sivuvirta käytetään polttoaineena.

Metsäbiotalous 

Metsäsektorille laajeneva bio- ja kiertotalous tarkoittaa kasvua ja monipuolistumista. Puuta hyödynnetään jo nyt hyvin moninaisesti. Siitä tuotetaan perinteisiä, tunnetumpia tuotteita kuten paperia, kartonkia, lautatavaraa ja viskoosikuituja sekä vähemmän tunnettuja tuotteita, kuten esimerkiksi liimojen ja maalien ainesosia, elintarvike- ja lääketeollisuuden lisäaineita ja terveysvaikutteisia tuotteita. Uusien teknologioiden myötä metsäteollisuuden tuotteiden kirjo on viime vuosina laajentunut entisestään ja puusta voidaan jalostaa liikenteen biopolttoaineita, uudenlaisia lääketeollisuuden raaka-aineita ja entistä ekologisempia kuituja tekstiiliteollisuudelle.

Perinteinen esimerkki prosesseissa syntyvien sivuvirtojen hyödyntämisestä on, että sellunkeitossa mustalipeään liukenevasta puun ligniinistä metsäteollisuuden biotuotetehtaat tuottavat enemmän energiaa kuin mitä sellun tuotantoon kuluu. Modernit tuotantolaitokset voivat siirtää tehtaiden omien käyttötarpeiden yli jääneen energian sähköverkkoon ja mädätykseen soveltuvista sivuvirroista tuotetun bioekaasun liikenne- tai lämmityskäyttöön. Toki kiertotalousajattelu on ollut jo pitkään käytössä metsäteollisuudessa, mutta uusien innovaatioiden myötä paperi- ja sellutehdasintegraatissa aineet ja energia kiertävät entistä tehokkaammin ja niille on aikaisempaa enemmän hyödyntäjiä.

Lue lisää Metsä Fibren biotuotetehtaasta

Samalla kun metsäteollisuuden tuoteportfolio laajenee ja teollisuus käyttää puuta Suomessa yhä enemmän, myös muuhun jalostukseen sopimattoman puun käyttö energianlähteenä kasvaa. Puun käytön kasvu jatkunee, kun yhteiskunta pyrkii irtaantumaan fossiilista polttoaineista energiantuotannossa. Näin ollen metsäsektorin on pystyttävä tuottamaan puuta kestävästi ja täytettävä metsäbiotalouden molemmat tehtävät; ilmasta hiiltä sitovina hiilinieluina ja fossiilisia raaka-aineita korvaavina tuotteina.

Taloudellisia lukuja 

Metsäsektori, joka sisältää metsätalouden ja metsäteollisuuden toimialat, kattaa noin 40 % koko Suomen biotalouden arvonlisästä4 ja noin viidenneksen koko Suomen tehdasteollisuuden bruttoarvosta5. Vuonna 2019 metsäteollisuuden osuus maan tavaraviennistä oli 12,5 miljardia euroa, mikä vastaa noin viidesosaa (19,7%) koko maan viennistä6. Alan taloudelliset vaikutukset ovat mittavat, sillä metsäteollisuus työllistää Suomessa suoraan 42 000 ihmistä 7 ja koko metsäsektori 140 000 ihmistä. Metsäteollisuus on historiallisesti ollut merkittävä maamme kansantaloudelle ja sen veturina pitkään toiminut paperiteollisuus on vuosikymmenien ajan porskuttanut maan vientitilastojen kärkisijoilla.

Vienti vetää 

Metsäteollisuuden tuotteista paperin vienti on edelleen Suomen viennin kärkituote, sitä vietiin noin neljällä miljardilla eurolla vuonna 2019.8 Suurimman osan, eli noin 80 %, alan viennistä muodostavat massa- ja paperiteollisuuden tuotteet, joihin kuuluvat paperin lisäksi mm. kartonki, sellu ja eri jalosteet 6. Loput metsäteollisuuden viennistä (20 %) syntyvät puu- ja huonekaluteollisuuden tuotteiden viennistä . Vienti painottuu Eurooppaan ja Aasiaan, joista suurimmat yksittäiset vientimarkkinat Suomelle ovat Saksa, Kiina ja Britannia9.

Globaali toimiala 

Metsäteollisuus on globaali toimiala, jonka suurimmat valtiot ovat teollisuusmahdit Kiina, Yhdysvallat, Japani, Kanada ja Saksa ja Venäjä. Nämä maat hallitsevat pitkälti maailman paperi, puumassa- ja sahateollisuuden tuotantomääriä. Pieni, mutta metsäisä Suomi nousee suurien valtioiden kärkijoukkoon sahatavaran ja paperituotteiden viennissä10.

Metsäsektorin yhtiöt 

Metsäsektorin yhtiöt ovat monelle suomalaiselle tuttuja yhtiöitä. Ne ovat kansallinen ylpeydenaihe niiden pitkän historian ja merkittävän yhteiskunnallisen roolinsa ansiosta. Suuret metsäyhtiöt ovat vuosikymmenten saatossa olleet monialaisia uranuurtajia Suomessa ja luoneet arvoa sekä kulttuuria suomalaiselle liike-elämälle. Suomalaiset metsäyhtiöt pärjäävät toimialalla hyvin ja kotimaisista metsäyhtiöistä kolme, UPM, Stora Enso ja Metsä Group, kuuluvat globaalin alan viidentoista suurimman yhtiön joukkoon9. Näillä yhtiöillä on kotimaan lisäksi tuotantoa eri markkina-alueilla.

Tulevaisuuden näkymät 

 

Metsäbiotalouden näkymät ovat pitkällä aikavälillä vahvat. Bio- ja kiertotalous monipuolistavat ja vahvistavat alan tulevaisuuden näkymiä. Puupohjaisten pakkausmateriaalien kysynnän kasvu ja muovin korvaaminen luo sellulle sekä pakkauspapereille ja -kartongeille kysyntää pitkälle tulevaisuuteen. Lisäksi Aasian kohoava elintaso kasvattaa pehmopaperien kysyntää ja tekstiiliteollisuus tavoittelee puukuidusta ratkaisua kasvavaan ekologisten tekstiilikuitujen tarpeeseen. Myös puurakentaminen on nosteessa. Sahateollisuus vastaa niin kotimaassa kuin globaalisti kasvavaan ekologisten rakennusmateriaalien kysyntään.