Bio- ja kiertotalous – ekologista kestävyyttä ja taloudellista hyötyä

Puu on suomalaisen biotalouden perusta. Se on uusiutuva ja sen jalostuksen osaaminen on korkealla tasolla. Puuta kasvaa metsissämme vuodessa yli sata miljoonaa kuutiometriä. Metsien käyttöön liittyy sekä teollisuuden raaka-aineisiin että luonnon monimuotoisuuteen ja ilmastoon liittyviä kysymyksiä, mikä on herättänyt vilkasta keskustelua metsien käytöstä niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Suomen metsien vuotuinen kasvu ylittää niiden käytön, mikä tarkoittaa, että metsävaramme kasvavat jatkuvasti. 2020-luvulla puulla ja sen jalosteilla voidaan korvata ilmastonmuutosta haitallisesti vauhdittavia tuotteita ja polttoaineita yhä monipuolisemmin.

Ympäristön kannalta puuta jalostettaessa on järkevää maksimoida sivuvirtojen hyödyntäminen ja minimoida jätevesi- ja ilmanpäästöt. Oikeilla teknologioilla sivuvirrat voidaan jalostaa kestäviksi tuotteiksi tai hyödyntää energiantuotannossa. Katso lisää!

Bio- ja kiertotalous  

Biotaloudessa käytetään uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen.² Biotalous voidaan määritellä koostuvan kestävästä ruoantuotannosta (keltaisesta biotaloudesta), vesiekosysteemien- ja palvelujen kestävästä hyödyntämisestä (sinisestä biotaloudesta), bioenergiasta ja metsien hyödyntämisestä (vihreästä biotaloudesta)³.

Uusiutuvista raaka-aineistakaan, kuten puusta, valmistetut tuotteet eivät ole ongelmattomia ilmaston kannalta, jos niiden kulutus on kestämätöntä. Kiertotalous vastaa kestävään kulutukseen pidentämällä tuotteiden elinkaarta kierrättämällä tuotteita ja uusiokäyttämällä materiaalia, sekä muutenkin luomalla moderneja kestäviä kulutusmalleja. Metsäsektorilla kiertotalouden periaatteet ovat olleet käytössä jo pitkän aikaa. Sektori hyödyntää puuta tehokkaasti ja ketjun eri toimijat tekevät yhteistyötä esimerkiksi materiaalivirtojen hyödyntämisessä, jolloin toiselle arvoton sivuvirta voi päätyä toisen arvokkaaksi raaka-aineeksi.

Puu sitoo ilmakehästä hiilidioksidista

Puut ja muut omavaraiset organismit hyödyntävät auringon valoenergiaa muuntaakseen veden ja hiilidioksidin hapeksi ja energiarikkaiksi orgaanisiksi yhdisteiksi. Tätä prosessia kutsutaan fotosynteesiksi. Toisin sanoen, puut sitovat ilmasta hiilidioksidia, joka sitoutuu hiilenä puumateriaaliin. Kun puu kasvaa, kasvaa myös puuhun sitoutuneen hiilen määrä. Tätä kutsutaan hiilivarastoksi. Kun puu lopulta lahoaa elinkaarensa lopussa, vapautuu varastoitunut hiili osittain ilmakehään hiilidioksidina ja osa päätyy maaperään.

Luontaista hiilenkiertoa voidaan pitkittää käyttämällä puuta erilaisten tuotteiden valmistukseen. Tuotteisiin sitoutunut hiili varastoituu niihin niin pitkäksi aikaa kunnes tuote hajoaa tai esimerkiksi poltetaan. Pitkäikäisissä tuotteissa, kuten puurakennuksissa, tuotteen hajoaminen voi kestää hyvinkin pitkän ajan.

Metsäbiotalous 

Metsäsektorille laajeneva bio- ja kiertotalous tarkoittaa kasvua ja monipuolistumista. Puuta hyödynnetään jo nyt hyvin moninaisesti. Siitä tuotetaan perinteisiä, tunnetumpia tuotteita kuten paperia, kartonkia, lautatavaraa ja viskoosikuituja sekä vähemmän tunnettuja tuotteita, kuten esimerkiksi liimojen ja maalien ainesosia, elintarvike- ja lääketeollisuuden lisäaineita ja terveysvaikutteisia tuotteita. Uusien teknologioiden myötä metsäteollisuuden tuotteiden kirjo on viime vuosina laajentunut entisestään ja puusta voidaan jalostaa liikenteen biopolttoaineita, uudenlaisia lääke- ja kemianteollisuuden raaka-aineita ja entistä ekologisempia kuituja tekstiiliteollisuudelle.

Kiertotalous konseptina on metsäteollisuudelle tuttua. Perinteinen esimerkki prosesseissa syntyvien sivuvirtojen hyödyntämisestä on, että sellunkeitossa mustalipeään liukenevasta puun ligniinistä metsäteollisuuden biotuotetehtaat tuottavat enemmän energiaa kuin mitä sellun tuotantoon kuluu. Modernit tuotantolaitokset voivat siirtää tehtaiden omien käyttötarpeiden yli jääneen energian sähköverkkoon ja mädätykseen soveltuvista sivuvirroista tuotetun biokaasun liikenne- tai lämmityskäyttöön. Suomalaiset sellun tuotantolaitokset ovat myös energiatehokkaita, sillä merkittävä osa laitoksista valmistaa sellun lisäksi myös paperia ja kartonkia. Tällöin selluntuotannon lämpövirrat ja energiantuotannosta syntyvä lämpö voidaan hyödyntää tehokkaammin ja löytää niille myös uusia käyttötarkoituksia.

Lue lisää Metsä Fibren biotuotetehtaasta

Taloudellisia lukuja 

Metsäsektori, joka sisältää metsätalouden ja metsäteollisuuden toimialat, kattaa noin kolmanneksen koko Suomen biotalouden arvonlisästä⁴ . Vuonna 2023 metsäteollisuuden osuus maan tavaraviennistä oli 12,1 miljardia euroa, mikä vastaa noin viidesosaa (15,9%) koko maan viennistä⁶. Alan taloudelliset vaikutukset ovat mittavat, sillä metsäteollisuus työllistää Suomessa suoraan 38 400 ihmistä ⁷ ja koko metsäsektori 82 000 ihmistä, muiden alojen epäsuora työllisyysvaikutus huomioiden.

Vienti vetää 

Pieni, mutta metsäisä Suomi nousee suurien valtioiden kärkijoukkoon sahatavaran ja paperituotteiden viennissä. Valtaosa Suomen metsäteollisuuden tuotannosta menee vientiin. Suomen merkittävin viennin tuoteryhmä oli vuonna 2023 paperi ja kartonki, kokonaisarvoltaan 5,9 miljardia euroa⁵. Kymmenen Suomesta ulkomaille viedyn tuotteen joukossa on myös sellu ja sahatavara. Sahatavaran viennin arvo oli 1,9 miljardia euroa ja sahatavaran 2,6 miljardia euroa. Vienti painottuu Eurooppaan ja Aasiaan, joista suurimmat yksittäiset vientimarkkinat Suomelle ovat Saksa, Kiina ja Britannia⁹.

Tulevaisuuden näkymät 

Metsäbiotalouden näkymät ovat lupaavat. Bio- ja kiertotalous monipuolistavat ja vahvistavat alan tulevaisuuden näkymiä. Puupohjaisten pakkausmateriaalien kysynnän kasvu ja muovin korvaaminen luo sellulle sekä pakkauspapereille ja -kartongeille kysyntää pitkälle tulevaisuuteen. Globaalit megatrendit, kuten verkkokaupan kasvu luo kysyntää muun muassa pakkausmateriaaleille. Lisäksi Aasian kohoava elintaso kasvattaa pehmopaperien kysyntää ja tekstiiliteollisuus tavoittelee puukuidusta ratkaisua kasvavaan ekologisten tekstiilikuitujen tarpeeseen. Myös puurakentaminen on nosteessa. Sahateollisuus vastaa niin kotimaassa kuin globaalisti kasvavaan ekologisten rakennusmateriaalien kysyntään.